Projektissa mukana olevat maat

  • Suomi
  • Saksa
  • Kreikka
  • Portugali
  • Turkki
  • Saksa
  • Liettua
  • Kreikka
  • Portugali
  • Turkki
  • Suomi
  • Romania
  • Saksa
  • Kreikka
  • Liettua
  • Portugali
  • Turkki
  • Suomi
  • Romania
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pietarsaaren projektiviikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pietarsaaren projektiviikko. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Perjantai 11.2. - viimeinen päivä yhdessä

Perjantain oppilaat aloittivat Teija Kauppisen englannin kielen tunnilla. Opettajat kuuntelivat koulutoimenjohtaja Juha Paasimäen esitystä sekä suunnittelivat seuraavaa tapaamista, joka on Saksan Mannheimissa toukokuussa.

Kerrankin vilkkaassa opettajainhuoneessa alkoi olla lähdön tunnelmaa:  Opettajat vaihtoivat kokemuksiaan ja ideoitaan keskenään. Visioitiin jo seuraavia tapaamisia. Pöydät pursusivat viimeisiä kansainväisiä herkkuja.


Kansainvälinen opettajainhuoneemme
 

Liettualaista leipää ja makkaraa, portugalilaisia leivoksia ja karkkeja, suomalaisia piparkakkuja...


Suomi ja Kreikka kohtaavat jälleen kerran: Heimo ja Victoria
Iltapäivällä oppilaat lähtivät Urheilutalolle keilaamaan ja pelaamaan salibandya. Opettajat tutustuivat Tupakkamakasiinin taidenäyttelyyn.

Illalla oli mahdollisuus nauttia Runeberginviikkoon kuuluvasta rock-konsertista Born to be Wild. Osa opettajista ja muutama oppilas kävivät nauttimassa mukaansatempaavasta musiikista. Ilta jatkui yhdessäolon merkeissä kaupungilla.

Saksan ja Liettuan opettajat ja oppilaat aloittivat kotimatkan.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Torstai täynnä toimintaa!

Torstaina oli ohjelmassa Mannheimin-vierailun suunnittelua. Lehtoreistamme matkaan lähtevät toukokuussa Anna-Maija Lyyra ja Jari Lappalainen. Opettajat sopivat yhdessä Saksassa esitettävistä projektitöistä.

Lounaan jälkeen sekä opettajat että opiskelijat tutustuivat Pietarsaaren kaupunginmuseoon. Carola Sundqvist esitteli Mauri Kunnaksen Koiramäki-näyttelyn, vanhan kauppapuodin ja Malmin talon. Ihmetystä herättivät erityisesti paperista valmistetut kengät!

Carola Sundqvist ja vieraat 50-luvun kaupassa
Opettajat jatkoivat matkaa kirpeässä pakkassäässä kohti Turkisoppilaitosta, jossa meidät otettiin lämpimästi vastaan. Meille kerrottiin yleistietoa koulusta, sen opiskelijoista ja yhteistyöprojekteista. Erityisesti istanbulilaisen tekstiilialan oppilaitoksen opettajia olisi kiinnostanut yhteistyö pietarsaarelaisten kanssa.

Comenius-vieraat Turkisoppilaitoksessa

Saimme myös tutustua upeisiin turkiksesta valmistettuihin tuotteisiin.

Turkkilaiset Ürfet ja Bülent olivat vaikuttuneita oppilaitoksen tuotoksista
Illalla olikin jo vuoro viettää jäähyväisjuhlaa Etelänummen koululla. Ohjelmassa oli katkelma Seitsemän veljestä -näytelmästä ja - tanssia! Jokainen projektimaa oli tuonut juhlaan musiikkia ja tanssin, jonka opetti kaikille juhlijoille. Nauru raikui ja kannat kopisivat kreikkalaisten, turkkilaisten, saksalaisten, liettualaisten, portugalilaisten ja romanialaisten tanssien pyörteissä. Me suomalaiset olimme tanssittaneet jo maanantai-iltana letkajenkkaa, ja nyt opetimme vieraillemme poloneesin.

Seitsemää veljestä englanniksi!


Illalla opettelimme myös romanialaisia tansseja

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Keskiviikko -arktinen retki Mässkäriin

Keskiviikko 9.2.2011: Linja-autolla Kalasatamaan, josta jään yli kävellen Mässkärin majakkasaarelle nauttimaan moottorikelkkailusta, pilkkimisestä, makkaranpaistosta ja hyvästä lohisopasta.

Keskiviikko aamun sarastaessa lukion aulaan kokoontuneen joukon varustus näytti epätasaisen amatöörimäiseltä pohjanlahden ylitykseen pakkasessa -paksuja toppatakkeja, farkkuja, käsilaukkuja ja ohuita pipoja. Yritimme varustaa vieraitamme vielä muutamilla lisävaatekappaleilla, jotka eivät juuri kelvanneet  – vielä.

Kalasatamassa, lämpimän linja-auton ovien avautuessa hyisevä pohjoistuuli iski koko ankaruudellaan. Kaulaliinat piiskasivat vihaisesti, näkyvyys oli heikko pöllyävän lumen täyttäessä ilman ja ulokkeet vaatetuksessa vihelsivät kertoen vakavasta kylmettymisvaarasta. Tuuleen pystyi nojaamaan, mikäli tahtoi nukkua arktiseen rauhaan. Varavaatekassimme saivat puoleensa anovia katseita välittömästi. Viimeiset varusteet puettiin ihmisjoukon antaessa tuulensuojaa ja noin kahden kilometrin marssi kohti horisontissa häämöttävää Mässkärin majakkaa alkoi.
Kokemus oli meille suomalaisillekin hämmästyttävän eksoottinen. Tätä emme tietenkään paljastaneet. Säilytimme normaalin habituksen ja innokkaana annoimme ymmärtää tämän olevan mukavan tavallista puuhaa meille kaikille. Olimmehan eilen säilyttäneet jäisen rauhallisuutemme avannon kylmässä syleilyssäkin! Myös vieraittemme kasvoilta oli havaittavissa alun hämmennyksen jälkeen intoa ja täysin toisen maailman kokemisen riemua. ”This is just unbelievable!” hihkui tuuleen nojaava turkkilainen Ürfet. Myös kreikkalainen fysiikan opettaja sai ensikasteensa lumen ja jään maassa: ”Is it in solid state here forever?”
Sää käyttäytyi siten kuin olisimme sen etukäteen tilanneet, sillä juuri kun kärkijoukko oli rantautumassa saarelle, pilvet kääriytyivät pois sinisen taivaan ja auringon tieltä. Majakkasaarella nautimme mestarikokin tekemää lohisoppaa hyvin varustetussa kaksikerroksisessa rakennuksessa, jota on käytetty aikoinaan satamaluotsien majoittamiseen. Ruokailun jälkeen porukka jaettiin kolmeen ryhmään: kelkkailijoihin, pilkkijöihin ja niihin, jotka saivat nauttia opastetusta kierroksesta saaren rakennuksissa. Ryhmät kiersivät vuorotellen aktiviteetit ja olivat silminnähden vaikuttuneita.
Tarkoituksemme oli tarjota sitä mitä Suomesta löytyy: karuja perinteitä, pohjoisen eksotiikkaa ja vauhtia. Nämä otettiin onnellisena vastaan sillä vuosituhantisen sivistyksen kyllästämille eurooppalaisille korkean kulttuurin kohteet patsaineen, luostareineen ja linnoineen olivat jo puutumiseen asti tuttuja. Romaniassa me suomalaiset tutustuimme ihmiseen ja siihen mikä erottaa ihmisen selkeimmin luonnosta ja eläimestä: uskonnon ikuiseen symboliikkaan ja historian monumentteihin. Nyt vietimme eurooppalaisten ystäviemme kanssa mahtavan päivän luonnossa, emmekä erottuneet paljoakaan eläimestä, joka villissä ja vapaassa tilassaan ei tiedosta koskaan kuolevansa.

Claudia sai kalan!

torstai 24. helmikuuta 2011

Tiistai 8. helmikuuta 2011

Tiistaina talvinen sää oli mitä parhain ja sopi erittäin hyvin reippaan talviurheilun harjoittamiseen. Winter Carnival toi osalle vieraista uusia elämyksiä, kuten mäenlaskua pulkalla ja liukureilla, hiihtoa, luistelua ja tietysti lumienkeleiden tekemistä. Välillä kävimme nauttimassa kahvia ja kuumaa mehua sekä runebergintorttuja ja muita herkkuja.  Pulkkamäessä nähtiin runsaasti vauhtia, mutta onneksi ei kuitenkaan vaarallisia tilanteita. Luistelu ja hiihto sujuivat ensikertalaisilta kuin vanhoilta tekijöiltä konsanaan.


Avantouinti Strand Campingilla oli hyinen kokemus opettajille. Raavaiden miesten kiljahtelu astuessaan jäiseen veteen ensimmäistä kertaa kertoi jotain veden kylmyydestä ja henkisestä järkytyksestä. Saunan lämmössä rohkeus kasvoi ja taas mentiin. Eikä se niin kauheata ollutkaan! Avantoon pulahdettiin ilmeenkään värähtämättä. Uinnin jälkeen karpaasit ja karpaasittaret jäivät vielä jopa patsastelemaan ulos pakkaseen pelkissä uima-asuissa. Uinnin ja saunan jälkeen maistuivat Strand Campingin eväät entistä paremmilta ja unikin varmasti maittoi pitkän ulkoilupäivän jälkeen.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Vieraamme ovat vihdoinkin saapuneet!

Vieraamme kuudesta eri maasta - Romaniasta, Turkista, Portugalista, Kreikasta, Saksasta ja Liettuasta - ovat saapuneet! Ensimmäiset vieraat saapuivat iltakuudelta sunnuntaina ja viimeiset maanantaiaamuna.

Maanantai aloitettiin tutustumisella ja projektitöiden esittämisellä. Saimme kuulla myös sivistystoimenjohtaja Jan Levanderin esityksen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Lisäksi päivään sisältyi opastettu kiertoajelu Pietarsaaressa.

Maanantaina esiteltiin jo ensimmäiset projektityöt

Iltaohjelmaan kuului suomalainen perinneilta karjalanpiirakkoineen, pelimannimusiikkeineen ja - joulupukkeineen!

Portugalilaiset opiskelijat ja Tiina Stara


Joulupukki ja saksalaiset opiskelijat

Andrei ja Ruxandra Romaniasta - ja meidän kutomamme lapaset!