Pietarsaari -9 astetta, kello 13
Tapasimme toisemme Kruunupyyn lentoasemalla - joka ikinen matkalainen hieman etuajassa. Ihailtavaa tasmallisyytta! Hyvastelimme saattajat ja nousimme koneeseen, Karolina ensimmaista kertaa elamassaan.
Tuntui hyvalta irrota harmaan maa kamaralta ja nousta kohti taivasta - olihan matkaa valmisteltu ja odotettu jo kovasti. Pilvien ylapuollla auriko oli lempea ja pilvet pehmeita. Koneen aani rentoutti, ja tuntui silta, etta matka kohti mukavaa oli todellakin alkanut.
Helsinki -2 astetta, kello 16
Koneen vaihtoon oli aika tunti, joka juuri ja juuri riitti pikaiseen ostosten tekoon ja seuraavaan terminaaliin rientamiseen. Luulimme, etta mietaodottaisi etelanmatkojen tapaan iso kone, mutta FinnComin pienempi versio otti meidat viedakseen kohti Bukarestia.
Lennolla aika kului Dan Brownin, sudokujen, PISA-tuloksien tutkimisen ja filosofian parissa - arvatkaa vaan, kuka teki mitakin! Suurinta hupia tuotti kuitenkin Romania-opas, joka valotti kohdemaamme eksoottisia puolia raatelevine karhuineen, liikennekulttuureineen ja muinaisine kidutuskonsteineen...
Bukarest +7 astetta, kello 20
Mihaela perheineen ja joukkoineen oli meita vastassa kentalla. Vastaanottomme ei olisi voinut olla mukavampi ja lampimampi. Jatkoimme pian matkaa kolmella aikmoisen upealla autolla. Kiisimme yossa lapi peltojen, tehdasrakennusten, vanhojen kirkkojen ja keskustelimme isantiemme kanssa Romanian nykytilasta. Valilla oli ihan pakko kysya, onko Romaniassa yleisia nopeusrajoituksia. On: 70 kilometria tunnissa. Olimme hyvin yllattyneita...
Pucioasa +7 astetta, kello 21.30
Saatoimme huomata, etta Pucioasan ilta tuntui lapimimalta jo pakkaseen tottuneesta. Petri ja Joni jatkoivat matkaa perheisiinsa, me opettajat jaimme hotelliin.
Illalla saattoi nukahtaa koirien haukuntaan - vai olisiko ollut vampyyrien ulvontaa Karpaattien rinteilla?
- Tiina
P.S. Kuvia tullee myohemmin. Nyt meilla ei ole mahdollisuutta niita lisata - ja sita paitsi se on taalla todella kallista...
