Projektissa mukana olevat maat

  • Suomi
  • Saksa
  • Kreikka
  • Portugali
  • Turkki
  • Saksa
  • Liettua
  • Kreikka
  • Portugali
  • Turkki
  • Suomi
  • Romania
  • Saksa
  • Kreikka
  • Liettua
  • Portugali
  • Turkki
  • Suomi
  • Romania

maanantai 9. toukokuuta 2011

Maanantaihäppeninki

Kuoro toivotti Comenius- vieraat tervetulleeksi

Noniin. Tännehän on jo melkein keretty kotiutua! Isäntäperhe on tosi ystävällinen ja paikka on paratiisi! Valitettavasti Mannheimin kebab voittaa Korv-göranin mennen tullen. Aleksin kanssa vallattiin isäntäperheen kellarista makuuhuone vessan + pesutilan kanssa ja lyötiin tavarat kotoisasti sikinsokin lattialle.
        Aamulla herätys 7 maissa ja aamutoimien jälkeen päästiin tutustumaan Mannheimin maisemiin päivänvalossa. Nelikerroksisessa n. 700 oppilaan koulussa olo oli kuin olisi tuijottanut muurahaispesää... Päivän ohjelmaan kuului 45 minuutin esitelmä suomesta, johon sisältyi mm. tietovisaa ja musisointia, sekä photorally, jossa etsittiin kaupungista tärkeitä nähtävyyksiä ja täydennettiin tietoja paperille samalla räpsien kuvia ohjeiden mukaan. Aina ei suunnitelmat mene niinkuin pitää mutta kunnialla selvittiin.
       Ohjelman jälkeen oli pelikorttituokion aika ja siitä sitten takaisin isäntäperheen luokse ja ruokaa nassuun. Piakkoin nukkumatti kutsuu, kyllähän sitä hieman väsy tulee kun taapertaa kaupungilla 28 asteen lämmössä pari tuntia! Kertakaikkiaan mahtava kaupunki ja mukavat ihmiset! Varmasti riittäisi nähtävää ja koettavaa toisellekin viikolle. Kuvia en valitettavasti tähän saa liitettyä kun niitä on ilman kameraa hieman hankalaa ottaa. Se siitä tällä erää, koittakaahan pärjätä siellä suomen kylmyydessä.  Tschüs!

Suomi- kuvaa kiillottamassa kitaroiden voimin

Mannheimin vanha vesitorni kuului myös photorally- kohteisiin

Riku Kontiainen

Kulkevan matka on pitkä

Koneeseen nouse!

Kolonna on perillä Mannheimissa! Matka meni oikein hyvin ja suunnitelmien mukaan. Opiskelijat haettiin juna-asemalta perheisiin ja opettajat suuntasivat hotellille. Kello on 00.01 paikallista aikaa ja alkaa allekirjoittanuttakin pikkuhiljaa väsyttämään. Tässä pikaterveiset matkalaisilta ja huomenna lisää.

Taitaa poikia vähän jänskättää...

Frankfurtissa odotellaan viimeistä kyytiä kohti Mannheimia

Kirjoitti Jari

perjantai 6. toukokuuta 2011

Salmiakkia ja suklaata

Suomalaiset vientituotteet
Tuliaisiksi Saksaan. Lähtö Mannheimiin on enemmän kuin lähellä. Reissua on valmisteltu ankarasti ja kaikki alkaakin olla viimeistä silausta varten valmista. Lentomme lähtee sunnuntaina 8.5.2011 Kruunupyystä Helsingin kautta Mannheimiin. Sääennusteet lupaavat suomalaisittain kesäistä säätä Mannheimiin, joten viikko vaikuttaa sen puolestakin lupaavalta. Palaamme asiaan myöhemmin. 

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Päivänavaus selvitti, mitä muut projektimaat haluavat kertoa meille itsestään.

Syyslukukauden 2010 alussa kaikkien Comenius-projektiin kuuluvien koulujen oppilaat vastasivat kyselyyn, jonka avulla kartoitettiin nuorten tietämystä muun muassa eri maiden kulttuurista, tavoista ja kuuluisista henkilöistä. Pietarsaaren lukion oppilaille tulivat yhteistyömaistamme ensimmäisinä mieleen seuraavat asiat: Saksa – makkara, Romania – Dracula, Portugali – jalkapallo, Liettua – koripallo, Kreikka – feta-juusto, Turkki – kebap.

Torstaiaamumme 21.4. alkoi tilaisuudella, jossa oppilaamme esittelivät yhteistyömaittemme ”Visiting Cardit” eli esitteet, joihin on kerätty ne asiat, joista eri maat haluavat kertoa muille. Saksassa ei kannata kertoa Hitler-vitsejä, Romaniassa kannattaa vierailla Draculan linnassa, Portugalissa kuunnella Fado-laulua, Liettuassa on syytä maistaa perinteistä leipää, Kreikassa on hyvä varoa vahvaa rakia ja Turkissa ei tule jättää ruokaa lautaselle! Entä Suomessa? Oppilaittemme mielestä kotimaassamme kannattaa vierailla musiikkifestivaalilla, käydä marjametsässä  ja syödä mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeen kera.  Halusimme myös kertoa, että koskaan ei pidä sanoa, että Ruotsi on parempi kuin Suomi – tai syödä keltaista lunta...

Emma ja Johanna

Milla, Joonas ja Aleksi

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Perjantai 11.2. - viimeinen päivä yhdessä

Perjantain oppilaat aloittivat Teija Kauppisen englannin kielen tunnilla. Opettajat kuuntelivat koulutoimenjohtaja Juha Paasimäen esitystä sekä suunnittelivat seuraavaa tapaamista, joka on Saksan Mannheimissa toukokuussa.

Kerrankin vilkkaassa opettajainhuoneessa alkoi olla lähdön tunnelmaa:  Opettajat vaihtoivat kokemuksiaan ja ideoitaan keskenään. Visioitiin jo seuraavia tapaamisia. Pöydät pursusivat viimeisiä kansainväisiä herkkuja.


Kansainvälinen opettajainhuoneemme
 

Liettualaista leipää ja makkaraa, portugalilaisia leivoksia ja karkkeja, suomalaisia piparkakkuja...


Suomi ja Kreikka kohtaavat jälleen kerran: Heimo ja Victoria
Iltapäivällä oppilaat lähtivät Urheilutalolle keilaamaan ja pelaamaan salibandya. Opettajat tutustuivat Tupakkamakasiinin taidenäyttelyyn.

Illalla oli mahdollisuus nauttia Runeberginviikkoon kuuluvasta rock-konsertista Born to be Wild. Osa opettajista ja muutama oppilas kävivät nauttimassa mukaansatempaavasta musiikista. Ilta jatkui yhdessäolon merkeissä kaupungilla.

Saksan ja Liettuan opettajat ja oppilaat aloittivat kotimatkan.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Torstai täynnä toimintaa!

Torstaina oli ohjelmassa Mannheimin-vierailun suunnittelua. Lehtoreistamme matkaan lähtevät toukokuussa Anna-Maija Lyyra ja Jari Lappalainen. Opettajat sopivat yhdessä Saksassa esitettävistä projektitöistä.

Lounaan jälkeen sekä opettajat että opiskelijat tutustuivat Pietarsaaren kaupunginmuseoon. Carola Sundqvist esitteli Mauri Kunnaksen Koiramäki-näyttelyn, vanhan kauppapuodin ja Malmin talon. Ihmetystä herättivät erityisesti paperista valmistetut kengät!

Carola Sundqvist ja vieraat 50-luvun kaupassa
Opettajat jatkoivat matkaa kirpeässä pakkassäässä kohti Turkisoppilaitosta, jossa meidät otettiin lämpimästi vastaan. Meille kerrottiin yleistietoa koulusta, sen opiskelijoista ja yhteistyöprojekteista. Erityisesti istanbulilaisen tekstiilialan oppilaitoksen opettajia olisi kiinnostanut yhteistyö pietarsaarelaisten kanssa.

Comenius-vieraat Turkisoppilaitoksessa

Saimme myös tutustua upeisiin turkiksesta valmistettuihin tuotteisiin.

Turkkilaiset Ürfet ja Bülent olivat vaikuttuneita oppilaitoksen tuotoksista
Illalla olikin jo vuoro viettää jäähyväisjuhlaa Etelänummen koululla. Ohjelmassa oli katkelma Seitsemän veljestä -näytelmästä ja - tanssia! Jokainen projektimaa oli tuonut juhlaan musiikkia ja tanssin, jonka opetti kaikille juhlijoille. Nauru raikui ja kannat kopisivat kreikkalaisten, turkkilaisten, saksalaisten, liettualaisten, portugalilaisten ja romanialaisten tanssien pyörteissä. Me suomalaiset olimme tanssittaneet jo maanantai-iltana letkajenkkaa, ja nyt opetimme vieraillemme poloneesin.

Seitsemää veljestä englanniksi!


Illalla opettelimme myös romanialaisia tansseja

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Keskiviikko -arktinen retki Mässkäriin

Keskiviikko 9.2.2011: Linja-autolla Kalasatamaan, josta jään yli kävellen Mässkärin majakkasaarelle nauttimaan moottorikelkkailusta, pilkkimisestä, makkaranpaistosta ja hyvästä lohisopasta.

Keskiviikko aamun sarastaessa lukion aulaan kokoontuneen joukon varustus näytti epätasaisen amatöörimäiseltä pohjanlahden ylitykseen pakkasessa -paksuja toppatakkeja, farkkuja, käsilaukkuja ja ohuita pipoja. Yritimme varustaa vieraitamme vielä muutamilla lisävaatekappaleilla, jotka eivät juuri kelvanneet  – vielä.

Kalasatamassa, lämpimän linja-auton ovien avautuessa hyisevä pohjoistuuli iski koko ankaruudellaan. Kaulaliinat piiskasivat vihaisesti, näkyvyys oli heikko pöllyävän lumen täyttäessä ilman ja ulokkeet vaatetuksessa vihelsivät kertoen vakavasta kylmettymisvaarasta. Tuuleen pystyi nojaamaan, mikäli tahtoi nukkua arktiseen rauhaan. Varavaatekassimme saivat puoleensa anovia katseita välittömästi. Viimeiset varusteet puettiin ihmisjoukon antaessa tuulensuojaa ja noin kahden kilometrin marssi kohti horisontissa häämöttävää Mässkärin majakkaa alkoi.
Kokemus oli meille suomalaisillekin hämmästyttävän eksoottinen. Tätä emme tietenkään paljastaneet. Säilytimme normaalin habituksen ja innokkaana annoimme ymmärtää tämän olevan mukavan tavallista puuhaa meille kaikille. Olimmehan eilen säilyttäneet jäisen rauhallisuutemme avannon kylmässä syleilyssäkin! Myös vieraittemme kasvoilta oli havaittavissa alun hämmennyksen jälkeen intoa ja täysin toisen maailman kokemisen riemua. ”This is just unbelievable!” hihkui tuuleen nojaava turkkilainen Ürfet. Myös kreikkalainen fysiikan opettaja sai ensikasteensa lumen ja jään maassa: ”Is it in solid state here forever?”
Sää käyttäytyi siten kuin olisimme sen etukäteen tilanneet, sillä juuri kun kärkijoukko oli rantautumassa saarelle, pilvet kääriytyivät pois sinisen taivaan ja auringon tieltä. Majakkasaarella nautimme mestarikokin tekemää lohisoppaa hyvin varustetussa kaksikerroksisessa rakennuksessa, jota on käytetty aikoinaan satamaluotsien majoittamiseen. Ruokailun jälkeen porukka jaettiin kolmeen ryhmään: kelkkailijoihin, pilkkijöihin ja niihin, jotka saivat nauttia opastetusta kierroksesta saaren rakennuksissa. Ryhmät kiersivät vuorotellen aktiviteetit ja olivat silminnähden vaikuttuneita.
Tarkoituksemme oli tarjota sitä mitä Suomesta löytyy: karuja perinteitä, pohjoisen eksotiikkaa ja vauhtia. Nämä otettiin onnellisena vastaan sillä vuosituhantisen sivistyksen kyllästämille eurooppalaisille korkean kulttuurin kohteet patsaineen, luostareineen ja linnoineen olivat jo puutumiseen asti tuttuja. Romaniassa me suomalaiset tutustuimme ihmiseen ja siihen mikä erottaa ihmisen selkeimmin luonnosta ja eläimestä: uskonnon ikuiseen symboliikkaan ja historian monumentteihin. Nyt vietimme eurooppalaisten ystäviemme kanssa mahtavan päivän luonnossa, emmekä erottuneet paljoakaan eläimestä, joka villissä ja vapaassa tilassaan ei tiedosta koskaan kuolevansa.

Claudia sai kalan!