Ensimmäinen matkapäivä

Ensimmäinen matkapäivä on takana ja kaikki hyvin! Kaikesta huolimatta…

Aamulla tapasimme Pännäisten juna-asemalla hyvissä ajoin ennen junan lähtöaikaa 9.16. Matka oli sen verran tärkeä, ettei kukaan suuremmin luottanut VR:n myöhästymiseen ja virhe se olisi ollutkin, sillä juna tuli ajoissa, ehkä jopa muutaman minuutin ennen aikatauluansa.

Junamatka meni mukavasti matkakuvia ottaen ja jopa raportoiden nettiin suoraan junasta. Tikkurilan asemalla nousimme junasta ja jäimme taksijonoon odottamaan taksia. Jono oli pitkä ja meitä viisi matkustajaa: sehän olisi vaatinut jo tilataksin!

Lennosta muutimme suunnitelmia ja vaihdoimme paikkaa viisikymmentä metriä etelään ja kymmenen minuutin välein saapuikin busseja aikataulun mukaan lentoasemalle. Matka oli eksoottinen, sillä onnikassa ei juuri kuullut suomen sanaa, vaan puheensorina oli iloinen ja täysin vieraskielinen. Käsittääkseni useampi kieli oli käytössä perheenäitien matkatessa Tikkurilasta Jumboon ostoksille.

Terminaali 2 oli sen osuuden päätöspysäkki. Löysimme ruokailupaikan varsin erikoisesta paikasta lentoasemalta ja kyseessä oli ilmeisesti koko lentoaseman edullisin ruokailupaikka (Tanelin sanoin), koska se oli kovasti lentohenkilöstön suosiossa.

Joskus matkustaminen voi olla mukavaa. Ainakin jälkiruuan suhteen.

Tämän jälkeen harjoittelimme lennon nettibuukkausta ja osittain siinä onnistuimmekin. Jostain syytä Marjan lennon vahvistusta se ei hyväksynyt, vaan sen jouduimme tekemään suoraan portilla. Turvatarkastuksen jälkeen tullivapaalle alueelle odottamaan ja viimein pääsimme KLM:n koneeseenkin. Lento Amsterdamiin sujui tavallseen tapaan ilman suurempia  kommervenkkeja.

Amsderdamissa lähtöportti oli jostain syystä vaihtunut ja tarkkasilmäisinä matkustajina emme jääneet odottamaan CheckInCardiin merkitylle portille, vaan kävimme varmistamassa lähtöportin. Portti S64 oli vaihtunut porttiin C10, joten jouduimme tekemään melko pitkä keikan terminaalin toiseeen päähän löytääksemme oikean portin. Seurauksena siitä oli se, ettemme turhan kauan lähtöä odotelleetkaan, vaan melko pian pääsimme koneeseen.

Lentomatkustaminen on aika usein odottamista. Ja oikeassa paikassa olemista!

Jostain syytä lähtö sitten viivästyikin jonkin verran. Kapteenin ilmoituksen mukaan ilmatilassa oli sen verran ruuhkaa, että joutuisimme odottamaan. Seurauksena tästä oli se, että lento Lissaboniin oli ainakin puoli tuntia myöhässä lähestyessämme Lissabonin lentoasemaa. Kapteeni ilmoitti jo etukäteen, että turbulenssia olisi lähestyessämme lentokenttää.

Lissabonin kentän loppuliidossa konetta ravisteli rajuilma ja sadekuurot todella kovasti. Taisi meidän jokaisen toteamus olla se, ettei kukaan ollut koskaan lentänyt sellaisissa  olosuhteissa. Loppuliidon aikana kapteeni veti lentokoneen uudelleen nousuun ja teki kaarron uuteen lähestymiseen. Seuraava lähestyminen ei ollut juuri rauhallisempi, ja koko matkustamossa vallitsi melkoinen jännitys koko laskun aikana. Kiitoradalle sentään osuttiin ja koneen rullatessa ihmiset olivat jotenkin niin paniikissa, että ryntäilivät heti ylös penkeiltään laukkujaan ja takkejaan ottamaan koneen vielä liikkuessa. Matkustamon henkilökunta palautti matkustajat ruotuun. Ensimmäisen kerran lentomatkan jälkeen näin jonkun suutelevan kaularistiään ja osoittavan kiitoksensa yläkertaan samalla penkkirivillä olevan nuoren miehen tehdessä niin.

Vastaanotto oli sydämellinen ja jäimme Marjan kanssa vielä odottelemaan vastaanottavien opettajien kanssa Saksasta saapuvaa ryhmää. Taneli, Paula ja Nanni pääsivät jo lähtemään vastaanottavien perheittensä kanssa.

Ja niin siinä kävi, että Frankfurtista tuleva saksalaisten kone joutui samanlaisiin vaikeuksiin ja veti uudelleen nousuun jo loppukiidon ollessa käynnissä. Se ei enää voinut laskeutua puoli tuntia meidän saapumisemme jälkeen, vaan se kone lennettiin Madridiin. Ehkä hekin sitten lopulta huomenissa pääsevät paikalle vastoinkäymisista huolimatta.

Olemme sopineet, että kukin meistä pitää matkapäiväkirjaa, ja minun osuuteni osoittautuikin hieman dramaattisemmaksi kuin tahdoinkaan. Tanelille jo etukäteen sanoin, että minun osuuteni on helppo ja sen voisin kirjoittaa vaikka etukäteen, koska se koskisi ainoastaa matkustuksen osuutta. Toisin kävi. Sanoinkin Tanelille onnistuneen laskeutumisen jälkeen, että joudun ehkä hieman muuttamaan mielessäni laatimaani alkuperäistä blogikirjoitusta!

Näitä mietti tietokoneen ääressä allekirjoittanut kellon näyttäessä 04.32 Suomen aikaa. Onneksi ensimmäinen tapaaminen on aamusella vasta 10.30 ja sekin Suomen aikaa. Lienee syytä vaihtaa kellonaika Portugalin aikaan, joka on kaksi tuntia jäljessä Suomen aikaa.

Hyvää yötä toivottelee Hannu



Lentoa odotellessa.



Aamun vastaanottoa.